Arkkitehtuuri muodostaa puitteita juhlalle, kokoontumisille, virkistykselle ja urheilulle. Tämä aihe jää usein sivuun arkkitehtuuria pohtiessa. Useat merkittävät rakennukset on toteutettu juhlan puitteiksi, esimerkiksi Raili ja Reima Pietilän Dipoli, Alvar Aallon Kulttuuritalo, Esa Piirosen ja Sakari Aartelon Tampere-talo. Hotellit ja ravintolat toimivat usein juhlan puitteina. Virkistys- ja urheilurakentaminen on myös merkittävä teema stadioneista uimahalleihin, ja usein nämä tilat toimivat myös juhlatiloina.

Arkkitehti Erik Bryggman (1891-1955) suunnitteli lukuisia kokoontumisrakennuksia, Åbo akademin ylioppilaskunnan talo Kårenin (1935-1935, 1945-1950), Turun ylioppilastalon (1950-1956) ja Kupittaan jalkapallokatsomon (1952). Hän suunnitteli useita elokuvateattereita kuten Olympian (1926) ja Kinopalatsin (1935) Turussa. Sisustusarkkitehti Carin Bryggman (1920-1993) suunnitteli lukuisia kahviloiden, ravintoloiden ja juhlatilojen sisustuksia joista on säilynyt Turun linnan juhlakerroksen sisustus sekä Kahvila Kisälli.

Seminaari pe 7.2.2025 klo 10 – 17

Vanhan raatihuoneen juhlasali

Varmistuneet puhujat

Arkkitehti Pauli Rikaniemi

Queer tiloja — juhlien politiikkaa

Arkkitehti Samuli Miettinen, JKMM
Tammelan stadion

Sisustusarkkitehti SIO, Eva-Marie Eriksson, Sunnittelutoimisto Fyran perustajaosakas, Hospitality Design Lead
Arkkitehtuurin, aikakauden ja ympäristön ymmärtäminen hotelli- ja ravintolasuunnittelussa

Asiamies Mikko Laaksonen

Erik ja Carin Bryggman juhlan ja virkistyksen tilojen suunnittelijoina

Ohjelma täsmentyy

Seminaari on maksuton, edellyttää ilmoittautumista info@bryggman.fi 29.1.2025 mennessä, ekskursiolle on 20 e maksu. Ilmoita osallistutko seminaariin ja/tai ekskursiolle. Seminaarissa ja ekskursiolla on runsaasti tilaa, ja jos paikkoja on vähän jäljellä, siitä ilmoitetaan erikseen. Ilmoittautuneille lähetetään vahvistusviesti 30.1.

Ekskursio la 8.2.2025 klo 12 – 16

Ekskursiolla tutustutaan juhlan ja virkistyksen tiloihin Turussa, teatteritiloihin, elokuvateattereihin, juhlasaleihin ja oppilaskuntien tiloihin. Kierroksen ohjelma täsmentyy vielä, mukana ainakin Alvar Aallon, Erik Bryggmanin ja Pekka Pitkäsen kohteita.

Kokoontuminen Linnateatterin, entisen Turun kaupunginteatterin ovella, Puutarhakatu klo 12

Ekskursiomaksu 20 e sisältää opastuksen sekä kahvin ja suolaisen Kårenilla. Maksu tilille FI55 5717 2020 0065 64 31.1.2024 mennessä.

Ekskursio kuljetaan kävellen, joten tarvitaan sään mukaiset ulkoiluvaatteet ja pitävät kengät. Kävelymatka noin 2,5 km.

Kuva: Kinopalatsin aula, Erik Bryggman 1936. Foto Ab / TMK, Carin Bryggmanin kokoelma

Turun arkkitehtuuri – luennot Turun työväenopistolla

Opistotalo, luentosali Kaskenkatu 5, Turku

Luennot tarkastelevat Turun seudun arkkitehtuurin kehitystä tarkastelemalla nykyisin nähtävissä olevien rakennusten historiallista taustaa ja niihin liittyvää arkkitehtonista ajattelua. Luennoilla opiskelija saa yleiskuvaa Turun arkkitehtuurin keskeisistä vaiheista, rakennuksista ja rakennustyypeistä sekä turkulaisen arkkitehtuurin esikuvista. Runsaaseen valokuva- ja piirrosmateriaaliin perustuvat luennot ovat yleistajuisia ja kaikille soveltuvia.

Talven 2025 luennoissa käydään läpi 1900-luvun arkkitehtuuri toiseen maailmansotaan asti, jugendista funktionalismiin.

Luennoitsija FM, tietokirjailija, Bryggman-säätiön asiamies Mikko Laaksonen

Jugend

Ma 3.2 klo 17 – 18:30

Jugend oli ensimmäinen historiallisten esikuvien jäljittelystä irtautunut arkkitehtuurisuuntaus. Turun katukuvaan Kaskenkadun – Aurakadun akselilla ja Puolalanpuistossa vaikutti erityisesti arkkitehti Frithiof Strandell. Alexander Nyström koulutti oman työnsä ohella esimerkiksi runsaasti puutaloja suunnitelleet rakennusmestarit Adrian ja Kaarlo Thomanderin. Agronomi, rakennuspiirtäjä Karl Johan Sahlberg toi vaikutteita Chicagosta asti. Mikä ero on Portsan työväenasunnoilla ja keskustaan rakennetuilla kivi-puutaloilla? Missä on Wivi Lönnin ainoa Turkuun suunniteltu rakennus.

1920-luvun klassismi 

Ma 10.2 klo 17 – 18:30

Turun katukuvassa 1920-luvun suuret kivitalot ovat näkyvä aihe. Suurkaupunkimaisten talojen koristelussa palattiin klassistisiin aiheisiin, mutta tyyliteltyinä ja niukkoina. Kaupunkiin rakennettiin myös suuria kouluja. Tyyli oli ensimmäinen yhteispohjoismainen tyylivaihe, johon vaikuttivat esimerkiksi Erik Bryggmanin Italian ja Pohjoismaiden matkat. Työväen puutalojen rakentaminen jatkui esimerkiksi Martin ja Mäntymäen alueilla Alexander Nyströmin, J.E.Arolan ja August Karlssonin suunnitelmin.

Funktionalismin esilletulo
Ma 24.2 klo 17 – 18:30

Alvar Aalto ja Erik Bryggman esittelivät funktionalismin Suomessa vuoden 1929 Turun messuilla.  Samaan aikaan valmistuivat ensimmäiset funktionalistiset rakennukset. 1930-luvun suuren laman vuoksi rakennustoiminta lähes pysähtyi, vasta vuosikymmenen lopulla päästiin taas rakentamaan suurimittaisemmin. Funktionalismi kehittyi Pohjoismaissa omintakeisiin, myös perinnettä ja historiaa kunnioittaviin suuntiin, jonka pääteos on Ylösnousemuskappeli.

Ilmoittautuminen työväenopiston sivuilla:

https://uusi.opistopalvelut.fi/turku/fi/course/15312/

Arkkitehtuurielokuvailtapäivä 22.11 klo 15.30

Taiteen talon Kino Kilta
Nunnankatu 4, Turku

Liput 10 e, verkosta:

https://www.kinokilta.fi/naytokset/lewerentz-divine-darkness/

https://arkrex.fi/elokuvat/divine_darkness

Arkkitehtuurin elokuvailtapäivässä syvennytään ruotsalaisen mestariarkkitehti Sigurd Lewerentzin (1885-1975) elämäntyöhön, kun ohjaaja Sven Blume saapuu keskustelemaan elokuvastaan Lewerentz – Divine Darkness (2024).

Elokuvan kesto: 70 min

Tapahtuman ikäraja: K18

Yhteistyössä Varsinais-Suomen elokuvakeskus, Ark Rex ja Bryggman-instituutti
.

Sigurd Lewerentz on yksi tunnetuimmista ruotsalaisista arkkitehdeista. Hänen keskeiset työnsä, kuten Tukholman Skogskyrkogården ja sen Uppståndelsekapellen, Malmön itäinen hautausmaa kappeleineen ja kukkakioskeineen, Riksförsäkringsanstalten ja Markus-kirkko Tukholmassa ja Sankt Petri – kirkko Klippanin kaupungissa ovat hänen keskeisiä töitään. Lewerentzin ajaton ja aikaansa edellä oleva arkkitehtuuri oli keskeinen esikuva myös turkulaisille arkkitehdeille kuten Erik Bryggmanille ja Pekka Pitkäselle.

Lewerentz ei mielellään tullut kuvatuksi tai haastatelluksi. Hänen henkilökuvaansa, kuten rakennuksia, ympäröi mysteerin ilmapiiri.

Mutta juureskellarista Lundista löytyi tuntematon aarre. Arkkitehti Bernt Nybergin  (1927-1978) yhdessä Lewerentzin kanssa tämän viime vuosina tallentamat filmikelat ja nauhoitteet löytyivät täältä. Kellarista alkaa kulttuurihistoriallinen matk, jossa Lewerentzin tyylilliset juonteet pohjoismaisessa arkkitehtuurissa tulevat käsinkosketeltaviksi.

Klassismi ja modernismi johtavat runolliseen brutalismiin, joka herättää syvimmät ja arkaaisimmat kulttuurimuistomme.

Keskustelun juontaa Bryggman-instituutin asiamies Mikko Laaksonen

Kuva: Bryggman-säätiön hallituksen puheenjohtaja Timo Hintsanen, SAFA:n puheenjohtaja Asko Takala,
Matias Kotilainen, Tuomas Martinsaari ja Paul Thynell Kårenilla 16.10.2024.

Bryggman-apuraha jaettiin Turussa Kårenilla 16.10.2024. Suomen Arkkitehtiliitto SAFA myönsi vuoden 2024 nuoren arkkitehdin Bryggman-apurahan, 7500 euroa, Matias Kotilaisen, Tuomas Martinsaaren ja Paul Thynellin muodostamalle työryhmälle. Apurahan tarkoituksena on kannustaa ja tukea kolmikon osallistumista kansainvälisiin arkkitehtuurikilpailuihin.

Matias Kotilainen, Tuomas Martinsaari ja Paul Thynell perustivat Arkkitehtitoimisto Opuksen voitettuaan yleisen kilpailun Myllykosken kirkon laajennuksesta (2016). Opiskeluajoista lähtien yhdessä työskennelleiden kollegojen kaikki toteutussuunnitteluun edenneet rakennussuunnittelun toimeksiannot on saavutettu suunnittelukilpailuiden kautta.

”Aktiivinen osallistuminen arkkitehtuurikilpailuihin on kannattanut. Olemme päässeet melko aikaisin suunnittelemaan ihan merkittäviä julkisia rakennuksia”, Paul Thynell sanoo.

Ulkomailla järjestetyissä arkkitehtuurikilpailuissa pärjääminen edellyttää syvällistä perehtymistä paikalliseen kulttuuriin, arkkitehtonisen näkemyksen lisäksi. Toimistolle on kertynyt jo muutamia palkintosijoja kansainvälisistä kilpailuista, muun muassa Tallinnan kaupunginteatterin laajennus (lunastus, 2018), Kärdlan kunnantalo ja tori Virossa (3. sija, 2021) ja Karthagon kansallismuseo Tunisiassa (5. sija, 2023).

”Apuraha kannustaa meitä panostamaan yhä enemmän ulkomaisiin arkkitehtuurikilpailuihin”, Matias Kotilainen sanoo.

Apurahan saajasta päätti hakemuksen perusteella Safan hallitus, koulutus- ja tutkimustoimikunnan esityksestä. Toimikunnan puheenjohtajana toimii Tampereen yliopiston arkkitehtuurin yksikön päällikkö Minna Chudoba.

“Moni suomalainen arkkitehtitoimisto on saanut alkunsa kilpailuvoittojen kautta. Opus on pitkän kilpailuperinteen jatkajana päässyt jo suunnittelemaan kiinnostavia kohteita. Apurahan myötä toimisto saa toivottavasti uusia kansainvälisiä mahdollisuuksia”, Chudoba sanoo.

Kårenilla pidetyssä Arkkitehtuurin illassa apurahan saajat esittelivät omia töitään ja Elina Standertskjöld Juha Leiviskän arkkitehtuuria. Tapahtuman järjestivät Bryggman – instituutti ja SAFA.

Bryggman-apuraha

Vuonna 1996 perustetun sisustusarkkitehti Carin Bryggmanin ja professori Erik Bryggmanin rahasto jakaa vuorovuosin apurahan SAFAn jäsenkuntaan kuuluvalle nuorelle arkkitehdille ja Sisustusarkkitehdit SIO ry:n (SIO) jäsenkuntaan kuuluvalle nuorelle sisustusarkkitehdille. Apuraha voidaan jakaa myös ryhmälle.

Bryggman – apurahan j ja luento Juha Leiviskästä

16.10 klo 17:30 – 19:30

Kåren, Argentina – Sali, Hämeenkatu 20, Turku

Sisustusarkkitehti Carin Bryggmanin ja professori Erik Bryggmanin rahaston apuraha myönnetään vuorovuosin sisustusarkkitehtuurin ja arkkitehtuurin alalle. Arkkitehtuurin apurahan saajaksi valitaan alle 35-vuotias arkkitehti tai arkkitehtiryhmä, joka on ansioitunut luovan arkkitehtuurin alueella tai jonka hakemuksessaan esittämä työsuunnitelma edistää luovaa arkkitehtuuria.

Bryggman – apurahan jakaa SAFA:n puheenjohtaja Asko Takala. Apurahan jaon jälkeen apurahan saaja tai saajat esittelevät arkkitehtuuriaan.

Noin 18:15 luento

Elina Standertskjöld

Juha Leiviskä – arkkitehti ja humanisti 1936 – 2023

Standertskjöld kertoo Leiviskän suunnitteluperiaatteista ja arkkitehtuurista toimittamansa kirjan “Juha Leiviskä 2000-2022” pohjalta. Juha Leiviskä oli yksi sotien jälkeisen ajan merkittävimmistä suomalaisista arkkitehdeista. Lähes kuusi vuosikymmentä kestäneen uransa aikana hän sai lukuisten kotimaisten tunnustusten ohella useita huomattavia kansainvälisiä palkintoja. Hänen arkkitehtuuriaan on kiitetty ajattomista hyveistä, kuten rehellisyys ja korkea taiteellinen laatu. Ennen kaikkea hänessä henkilöityi arkkitehti humanistina.

Rajoitetun paikkamäärän vuoksi toivomme ennakkoilmoittautumista info@bryggman.fi